New Yorkin osavaltiossa 6.6.1835 ilmestyneessä Evangelical Magazine and Gospel Advocate lehden lyhyestä artikkelissa kerrotaan tarina kuinka Ohion Kirtlandissa mormonit kastoivat uusia jäseniä lähellä Painsvilleä. Artikkelissa kiinnitetään huomiota kuinka mormonien kastetilaisuudet järjestettiin aina myöhään illalla tai yöllä. Joseph Smith profetoi tilaisuuksiin liittyen, että niitä tulisi todistamaan vastarannalle enkeli ja kuinka erään tällaisen talaisuuden yhteydessä kolme nuorta miestä olisivat piiloituneet vastarannalle odottelemaan enkelin ilmestymistä todistaakseen enkelin olevan huijausta. Valkeisiin pukeutunut hohtava enkeli ilmestyikin ennustetusti ja kolmikko yhytti enkelin, joka kamppailun seurauksena putosi jokeen, josta kolmikko lopulta hänet kalasti ja paljasi valkoisiin pukeutuneeksi Joseph Smithiksi, joka piilotteli asusteiden alla lyhtyä.
Evangelical Messenger and Gopel Advocate lehden raportti levisi aikalaisissa lehdissä melko laajalle seuraavan kuukauden aikana, vaikka mormonien oma lehti yritti hyökätä tarinaa vastaan. Kuinka paljon ensimmäisessä jutussa on sitten keksittyä tai totta on tietysti näin jälkikäteen vaikeaa arvioida. On kuitenkin huomionarvoista, että hyvin samankaltainen tarina, joskin erilaisella lopputuloksella, julkaistiin The Cristian Standard lehdessä 26.1.1838. The Cristian Standard julkaisi Jasper Jesse Mossin kertomuksen, jossa samoin kuin edellisessä, kerrotaan kuinka kastetilaisuuksien aikana joen vastarannalle ilmestyi enkeli. Toisin kuin aiemmassa tarinassa J.J. Moss kertoo paljastusaikeissa olleiden miesten löytäneen veden pinnan alle piilotetun lankun, joka mahdollisti enkelin vettenpäällä kävelyn. Miehet sabotoivat lankkua sen verran, että ilmestynyt enkeli putosi veteen. Veteen pudonnut enkeli pakeni paikalta niin vauhdikkaasti ettei saatu selville kuka oli kyseessä. Lopuksi Moss toteaa enkelten ilmestyminen loppuneen kyseisen tapauksen jälkeen.
J.J. Moss kuvailee myös muita Kirtlandin mormonien tapoja, jotka monin kohdin ovat nykymormoneille täysin tuntemattomia. Kuvaukset muistuttavat ennemminkin hurmoshenkisiä helluntaipalveluksia, joissa kaatuillaan, puhutaan kielillä ja karkotetaan pahoja henkiä. J.J. Moss myös kertoo kuinka kokouksia järjestettiin paljon juuri iltaisin ja öisin, mikä luonnollisesti tarjoaa paljon mahdollisuuksia erilaisten illuusioiden suunnitteluun. Moss näyttää myös kiinnittäneen huomiota, että mormonien riennoissa viini olisi näytellyt merkittävää osaa erilaisten ihmeiden järjestelemisessä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun kohtaan arvioita kuinka mahdollisesti huumaavilla aineilla alkuaikojen mormonijohtajat olisivat manipuloineet jäsenten kokemuksia. Vuonna 2007 Robert T. Beckstead piti Sunstone Symposiumissa aihetta käsittelevän esitelmän "Restoration and the Sacred Mushroom" jossa hän käsitteli Joseph Smithin suhdetta voodooseen ja intiaanien shamanismiin. Esitelmässään Beckstead esittää kuinka Joseph Smithin lähipiirissä oli henkilöitä, jotka tunsivat ja kykenivät opettamaan Joseph Smithille kuinka psykedeelisiä kasveja voitiin käyttää ihmisten tajunnantilojen muokkaamiseen ja hengellisten kokemusten tuottamiseen.
Cincinnati Daily Commercial lehti julkaisi syyskuussa 1849 kertomuksen "One way to work a miracle" joka kertoo kuinka James J. Strang, joka myös vaikutti MAP-kirkossa voimakkaasti Joseph Smithin elinaikana, vuodatti Pyhää Henkeä jonkin rakennuksen siunaustilaisuudessa. Kertomus on hyvin yksityiskohtainen kuvaus, jossa huomio kiinnittyy miten Strang on illuusiota rakentanut käyttäen mahdollisesti fosforia. Illuusiota varten tila on pimennetty mahdollisimman täydellisesti valonlähteitä kontrolloimalla ja lopulta yhdellä kynttilällä on synnytetty valoilmiö yleisölle. Toisiin illuusio on ilmeisesti tehonnut, mutta kaikki eivät olleet vakuuttuneita.
Vaikka aikalaisissa lehdissä julkaistut kertomukset ovat joiltain osin epäluotettavia ja mielikuvituksellisia niin lienee selvää, että jonkinlaista pyrkimystä mormonikirkon ensivuosina on ollut illuusioiden lavastamiseen. Ihmeet eivät ole olleet kaikille aikalaisille ihmeitä vaan järjestettyjä illuusioita, joita toiset ovat myös pyrkineet paljastamaan. Mormonit itsekin huolestuivat jossain määrin vähän Joseph Smithin kuoleman jälkeen, että mihin kaikki ihmeet katosivat Smithin kuoltua ja kirkon hajottua useisiin suuntiin. Mikäli Cincinnati Daily Commercialiin on uskominen niin James Strang on ainakin yrittänyt lavastaa oman liikkeensä piirissä ihmeilluusioita edelleen, mutta Brigham Youngin liikkeen mukaan illusionäärejä ei ilmeisesti eksynyt. Alun hurmoshenkisestä meiningistä MAP-kirkossa ei taida olla enää juuri mitään jäljellä sillä kaavamaisenmonotonisessa unettavuudessaan jumalanpalvelukset hakevat vertaistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti