tiistai 2. toukokuuta 2017

Kuusi vinkkiä ammattilaiselta

Steve Eichel, ICSA:n presidentti, antoi viime viikolla haastattelussa kuusi vinkkiä kuinka tunnistaa kultti. Kun puhutaan kulteista niin monille tulee mieleen 1960-luvun uususkonnolliset liikkeet, Daavidin Oksa tai Korkein Totuus. Suurin osa kulteista jää kuitenkin piiloon, koska ne ovat hyvin pieniä eivätkä syyllisty sellaiseen laittomaan toimintaan joka kiinnittäisi viranomaisten huomion. Eichelin kuusi teesiä kultin tunnistamiseen ovat:

  1. Varo kaikenlaista painostusta! Tämä on ehkä kaikkein selkein ohje. Jos yhteisön tai sen jäsenien taholta koet minkäänlaista painostusta päätöstenteossa, yhteisöön liittymisen tai minkään muun yhteisöön liittyvän asian suhteen, on syytä olla hyvin varuillaan.
  2. Varo kaikkia johtajia, jotka väittävät itsellään olevan erityisiä lahjoja, voimia, ymmärrystä tai luonnollisesti pyhyyttä.
  3. Ryhmä on suljettu, vaikka sillä saattaisi olla ulkopuolisia seuraajia, niin sillä on "sisäpiiri", joka seuraa johtajaa sokeasti ja jonka toimet eivät ole julkisia.
  4. Yhteisö rekrytoi uusia jäseniä harhaanjohtavilla tavoilla. Uudet jäsenet altistetaan liittymisen jälkeen ajatuksemuokkausohjelmalle, jota useimmat kutsuvat aivopesuksi.
  5. Tyypillisesti kultit hyväksikäyttävät uhrejaan taloudellisesti, psykologisesti, tunteellisesti ja turhan usein myös seksuaalisesti.
  6. Hyvin tärkeä osa kulttielämää on uskomus, että jos lähdet kultista, jotain kauheaa tapahtuu sinulle. Tämä on tärkeää ymmärtää. Kultin ulkopuoliset ihmiset nähdään potentiaalisina uusina jäseninä, joten heihin ei suhtauduta yhtä kielteisesti kuin kultista lähteneisiin.
Vaikka monet nykyisistä kulteista ovat hyvin pieniä niin myös jotkin varsin suuretkin uskonnolliset liikkeet voidaan yllä esitetyn perusteella luokitella kulteiksi. Mormonikirkkoon yllä kuvatut kohdat sopivat myös. Mormonikirkossa on kova sosiaalinen paine "pysyä kelvollisena" ja lähteä lähetystyöhön. Kirkon johtajien väitetään olevan profeettoja ja näkijöitä, joilla on suora yhteys Jumalaan. MAP-kirkossa jäsenet luokitellaan kelvollisiin, joilla on temppelisuositus, jotka pääsevät osallisiksi kaikkein pyhimmistä temppeleissä suoritettavista rituaaleista, ja niihin, jotka eivät ole kelvollisia. Temppeleissä jäsenille annetaan myös uusi "salainen" temppelinimi, uusi identiteetti, ja keskustelu temppelitoimituksista on sallittu ainoastaan temppelin sisällä. Uusien jäsenten rekrytoinnissa MAP-kirkko esittelee itsestään vain houkuttelevimpia uskonkäsityksiä ja tapoja, mutta jättää kertomatta hyvin paljon jäsenen kannalta merkittävää informaatiota, uusien rekrytoitavien siis odotetaan tekevätn liittymispäätöksensä varsin puutteellisten tietojen perusteella. Jäseniensä MAP-kirkko odottaa maksavan 10% tuloistaan kirkolle eli kyseessä on nimenomaa taloudellinen hyväksikäyttö. MAP-kirkosta lähtevien kirkko opettaa ajautuvan Saatanan vallan alle ja jäsenet onkin peloteltu kauhun partaalle kuinka heistä tulee alkoholisteja, narkomaaneja tai kuinka he menettävät kaikki "siunaukset" jos he jättävät kirkon. Kaikkein pahin kohtalo, ulkoinen pimeys, odottaa kirkosta lähteviä pappeudenhaltijoita, jotka "kieltävät Pyhän Hengen."

Yllä vain pieni ote niistä mormonikirkon piirteistä, jotka soveltuvat Steve Eichelin esittämiin kuuteen kultteja kuvaavaan piirteeseen. Jotta MAP-kirkko voitaisiin siirtää pois haitallisten uskonyhteisöjen joukosta osaksi terveempiä uskonyhteisöjä tulisi kirkon muuttaa tapojaan ja käytäntöjään melkoisesti. Vastaavia puutteita on myös monissa muissa uskonyhteisöissä Suomessa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti