tiistai 6. syyskuuta 2016

Paavalin alkuseurakunta osa V

Paavalin kirje filippiläisille on melko lyhyt hengennostatus. Kirjeen ensimmäisestä luvusta käy selväksi, että Paavali on vangittu. Merkille pantavaa on, että Paavali toteaa monien muidenkin saarnaavan Jeesuksesta, eikä kaikilla saarnamiehillä ole ihan puhtaat jauhot pussissa.
Fil 1:15 Jotkut tosin julistavat Kristusta vain kateudesta ja riidanhalusta, mutta toiset vilpittömin mielin. 16 Nämä toimivat rakkaudesta, koska tietävät, että minun tehtäväni on puolustaa evankeliumia. 17 Nuo toiset taas julistavat Kristusta juonittelunhalusta, epäpuhtain mielin, ja uskovat näin tuottavansa minulle murhetta täällä vankeudessani. 18 Mutta ei sillä väliä! Minä iloitsen siitäkin, kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei.
 Apostolisissa alkuseurakunnissa käytävä valtataistelu siis näyttää vain kiihtyvän ajan kuluessa ja vaikka kaikki sananjulistajat eivät julista Paavalin oppia, niin hänelle on kuitenkin oleellisempaa se, että Jeesuksesta julistetaan riippumatta julistajan motiiveista. Paavali näin ollen vahvistaa kirjeessään filippiläisille ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille välittyvää kuvaa kuinka pääasia on usko Jeesukseen, ei niinkään kuka tai millä tavalla sitä julistetaan. Tällainen ei luonnollisesti ole yhtä ainoaa oikeaa kirkkoa ja oppia julistavien, kuten mormonismi, vanhoillislestadiolaisuus tai Jehovan todistajat, uskonliikkeiden mieleen.

Galatalaisille kirjoitetusta kirjeestä löytynyt valtataistelu juutalaistradition lakeja seuraamaan vaativien apostolien ja Paavalin välillä jatkuu tässäkin kirjeessä kiivaana.
Fil 3:2 Varokaa noita koiria, noita kelvottomia työntekijöitä, noita pilalle leikattuja! 3 Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka palvelemme Jumalaa Hengen ohjaamina, ylpeilemme Kristuksesta Jeesuksesta emmekä luota mihinkään omaamme.
Paavali tuomitsee osan kilpailijoistaan kelvottomiksi koiriksi ja kutsuu heitä "pilalle leikatuiksi." Sikäli kun Jeesus on ollut todellinen niin hän on ollut mitä todennäköisimmin rabbiinijuutalaisesta traditiosta ja julistanut tradition kaltaista oppia höystettynä apokalyptisillä visioilla. Paavali on pakanoille suuntaamassaan julistustyössä muuttanut vaatimuksia lain pitämisestä ja Paavalin lakikielteisyys ei varmasti ole ollut Jerusalemin alkukristillisille juutalaisille mikään merkityksetön kynnyskysymys.

Opillisesti kirjeen luvusta kolme löytyy varsin mielenkiintoinen toteamus Paavalin omista uskomuksista.
Fil 3:10 Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa. 11 Ehkä silloin saan myös nousta kuolleista.
20 Mutta me olemme taivaan kansalaisia, ja taivaasta me odotamme pelastajaksi Herraa Jeesusta Kristusta. 21 Hän muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi voimallaan, jolla hän kykenee alistamaan valtaansa kaiken.
Paavali näyttää uskovan vanhurskaiden tulevan Jeesuksen kaltaiseksi, ottavan osaa hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa sekä näin mahdollisesti ansaitsevansa ylösnousemuksen. Pitää muistaa, että Jeesusta ei vielä tässä vaiheessa alkukirkossa oltu julistettu Jumalaksi vaan ajatus Jeesuksesta jumalana kirjoitetaan kymmeniä vuosia myöhemmin Johanneksen evankeliumiin. Kohta herättääkin muutamia merkitäviä kysymyksiä siitä mihin suuntaan Paavalin teologia on kehittymässä. Filippiläisille kirjoitetusta kirjeestä välittyvä kuva Jeesuksesta muistuttaa lähinnä esimerkkihahmoa, jonka jalanjälkiä seuraamalla voi päästä samankaltaiseksi pyhitetyksi olennoksi. Onko Paavalin käsitys apokalypsistä muuttunut? Onko Paavalin käsitys messiaasta erkaantunut tai erkaantumassa merkittävällä tavalla apokalypsijuutalaistradition taivaallisen sotajoukon johtajasta, joka tulee tuhoamaan maailman pahuuden? Marttyyrius ja sen ihannointi näyttää jokatapauksessa nostavan karulla tavalla päätään kirjeessä filippiläisille.

Kirjeen lopussa Paavali vielä kiittää filippiläisiä heidän lähettämistään lahjoista. Kerskailtuaan vuosia, kuten aiemmista kirjeistä kävi ilmi, kuinka hän elää köyhyydessä elättäen itsensä kättensä työllä, eikä edellytä ylläpitoa seurakuntalaisiltaan, hän kuitenkin nyt ottaa vastaan materiaalisia lahjoituksia. Toistaiseksi tästä kirjeestä välittyvä kuva kuitenkin on ettei hän pyydä lahjoituksia, mutta sekin muuttuu myöhemmissä kirjeissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti