torstai 21. heinäkuuta 2016

Uskonnollinen manipulointi - jäsenhankinta

Millä tahansa meemillä on luontainen tapa kopioitua ihmiseltä toiselle, vain kopioitumistavat ja kopioitumista edistävien toimien ja resurssien määrä vaihtelee. Totalistisilla meemeillä, kuten mormonismi, tarve kopioitumiseen on äärimmäisen voimakas. Vaarallisen lahkon tunnusmerkeistä yksi on "Jäseniä painostetaan hankkimaan lahkoon uusia jäseniä", ja mormonismi kuuluu tässä kategoriassa yhdeksi voimakkaimmin jäseniään käännytystyötä tekemään painostavista organisaatioista maailmalla.

Painostamalla suorin ja epäsuorin käskyin jäseniään alati tekemään enemmän ja enemmän uusien jäsenten hankkimiseksi MAP-kirkko vaikuttaa ja muokkaa jäsenten ajatuksia ja ohjaa käyttäytymistä. Jatkuvat ponnistelut jäsenten hankintaan määrittelee miten jäsenet käyttäytyvät ulkopuolisia kohtaan, mitä he ajattelevat heidän kohdatessaan ulkopuolisia ja jäsenten pyrkiessä opettamaan ulkopuolisia hän joutuu puolustamaan ja perustelemaan itselleen miksi MAP-kirkko on juuri se ainoa oikea johon kaikkien muidenkin on liityttävä. Ollakseen vakuuttava jäsenen on itse myös uskottava saarnaamansa "totuudet" joten vaikka hän aloittaisi epäuskoisena saarnaajana niin mitä enemmän hän saarnaa mormonismia muille sitä enemmän hän lopulta itsekin uskoo saarnaamaansa sanomaa.

Saarnatessaan mormonismia muille jäsenen mielessä tapahtuu seuraavat asiat:
  • Kognitiivinen dissonanssi tukahtuu
  • Julkinen sitoutuminen vahvistaa jäsenen uskoa
  • Saarnaamiseen käytetty aika vähentää vapaa-aikaa ja -ajattelua, sekä kasvattaa uupumusta
  • Saarnaaminen muiden jäsenten kanssa kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ryhmän koheesiota
  • Onnistunut käännytys vahvistaa jäsenen uskoa
  • Opit juurtuvat jäsenen mieleen hänen opettaessaan niitä muille
  • Kanssakäyminen ulkopuolisten kanssa rajautuu kirkon määrittelemään viitekehykseen
Jäsenjoukon kasvaessa jäsenen mieleen rakentuu illuusio "tosi kirkon sanoman maailmanvalloituksesta" eli harhakuvitelma kuinka kirkon suosio ja jäsenten suuri määrä todistaa kirkon olevan oikeassa, koska "eihän miljoonat voi olla erehtyneet." Valitettavasti miljoonat ovat olleet väärässä aiemminkin ja arvioiden mukaan jopa kirkon aktiivisten jäsenten määrä on reilusti alle puolet kirkon väittämästä jäsenmäärästä.

Voimakkaasti käännytystyöhön painostavien yhteisöjen etu onkin, että jäsenet käyttävät mahdollisimman paljon aikaa uusien jäsenten rekrytointiin. Uusien jäsenten hankinta pitää jäsenen ajatukset tehokkaasti poissa kaikesta muusta ja satunnainen uusi käännynnäinen kilisee suoraan kirkon kassaan. Painostus lähetystyöntekemiseen alkaa MAP-kirkossa jo nouorella iällä. Alkeisyhdistyksen oppikirja alle nelivuotiaille:
Oppiaihe 1 (s.2): Pyydä lapsia näyttelemään, mitä he haluavat olla, kun he kasvavat isoiksi, esimerkiksi äiti tai isä, joka tuudittaa vauvaa, lähetyssaarnaaja, joka koputtaa oveen, tai opettaja, joka opettaa luokkaa.
Sano, että taivaallisella Isällä on tärkeitä tehtäviä meille, kun me elämme maan päällä, kuten olla äiti tai isä, lähetyssaarnaaja, opettaja, auttaja kirkossa tai auttaja siellä, missä asumme.
Oppiaihe 23 (s. 74):
Tutustu luokkasi lasten perheisiin ja valmistaudu mainitsemaan jotakin myönteistä, mitä niissä on tapahtunut, kuten uuden vauvan syntymä, lähetystyössä oleva veli tai sisar tai perheen retki.
Oppiaihe 27 (s. 90):
Katariina oli pieni tyttö. Hän rakasti perhettään ja tiesi, että perhe rakasti häntä. Joskus hänen isoveljensä Pauli esitti hänelle kertomuksia Raamatusta ja Mormonin Kirjasta. Pauli tutki näitä kirjoja, koska hän halusi lähteä lähetystyöhön ja kertoa muille ihmisille niistä.Eräänä päivänä Pauli sai kirjeen. Kun hän aukaisi kirjeen, hän sanoi innoissaan: ”Minä lähden lähetystyöhön!” Muutamaa viikkoa myöhemmin Pauli oli viimein valmis lähtemään. Ennen kuin hän lähti, perhe polvistui perherukoukseen. Katariinan isä kiitti taivaallista Isää monista siunauksista, joita perhe oli saanut, ja siitä, että Pauli voi lähteä lähetystyöhön. Hän pyysi taivaallista Isää siunaamaan Paulia, turvaamaan hänen matkansa ja auttamaan häntä olemaan hyvä lähetyssaarnaaja. Rukouksen jälkeen Katariinasta tuntui hyvältä. Hän tiesi, että taivaallinen Isä auttaisi Paulia lähetystyössä. Katariina rukoili perheensä kanssa Paulin puolesta joka päivä, kun tämä oli lähetystyössä.
Jo siis alle nelivuotiaille iskostetaan mieliin kuinka lähetystyön tekeminen on tärkeä tehtävä, johon jokaisen edellytetään osallistuvan. Sama indoktrinaatio jatkuu läpi jäsenen elämän ja tätä viestiä korostetaan toistuvasti kirkon oppimateriaaleissa ja johtajien puheissa, kuten Henry B. Eyring vuonna 2013:
Olipa ikämme, kyvykkyytemme, kirkon tehtävämme tai asuinpaikkamme mikä hyvänsä, meidät on yhtenä miehenä kutsuttu työhön auttamaan Häntä Hänen sielujen sadonkorjuussaan, kunnes Hän tulee jälleen. Noille ensimmäisille työntekijöille viinitarhassaan Hän sanoi:
”Ja vielä minä sanon teille: Minä annan teille käskyn, että jokainen mies, sekä vanhin, pappi, opettaja että myös jäsen, ryhtyy kaikin voimin kättensä työllä valmistamaan ja tekemään sitä, mitä minä olen käskenyt.
Lähetystyön tekeminen ei ole MAP-kirkossa ainoastaan kehotus tai pyyntö vaan käsky, kuten Eyring yllä toteaa. Kirkon arkistot pursuilevat vastaavia kirkon johtajien saarnoja koko maailman mormonisoimisen tärkeydestä. Viime huhtikuun yleiskonferenssissakin aihe oli esillä Mervyn B. Arnoldin puheessa, jossa hän patistaa jäseniä aktivoimaan jo kirkosta lähteneitä ja kertomaan MAP-kirkosta kaikille ihmisille, sekä lopussa ulottaa kehotuksensa jokaiseen jäseneen.
Me emme saa koskaan antaa periksi.
...
Kehotan teitä jokaista noudattamaan Vapahtajan kutsua lähteä pelastamaan. Me pystymme siihen!
Kirkko ei siis pyydä jäseniään kunnioittamaan kirkon jättäneiden ihmisten tekemiä valintoja vaan kehottaa avoimesti kaikkia jäseniään tuputtamaan kirkon sanomaa kaikille, myös niille, jotka eivät ehkä enää halua olla missään tekemisissä kirkon kanssa. Kenellekkään ei MAP-kirkossa ole tullut mieleen kuinka tällainen käytös synnyttää erinäisiä kiukunpurkauksia kun ihmiset kokevat jäsenten ja kirkon loukkaavan heidän yksityisyyttään.

Lähetystyöhön velvoitetaan etenkin nuoria poikia, Nuorten Voimaksi pamfletti toteaa näin (s. 43):
Aaronin pappeuden nuori mies, sitoudu palvelemaan kokoaikai­sessa lähetystyössä. Se on pappeusvelvollisuus.
Nuoria naisia opetetaan oppikirjassa "Tule ja seuraa minua: Nuoret Naiset 2015" seuraavasti (s. 223):
Ajatelkaapa tulevaisuuden lähetyssaarnaajien voimaa, jos äidit pitäisivät kotiaan valmistavana lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksena. Silloin Lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa opetetut evankeliumin opit olisivat kertausta eivätkä yllätyksiä. Se on vaikutusta; se on valtaa.
Edelliselllä sivulla 222 samainen kirja julisti myös näin:
Äidit ... tuovat mukanaan tyttäret, joilla on puhtaat, silitetyt mekot ja joiden hiukset on huolella harjattu; heidän pojillaan on valkoinen paita ja solmio, ja heillä on lähetyssaarnaajien tapaan leikatut hiukset.
Kirkon englaninkielisiltä sivuilta löytyy "hauskoja ideoita" perheiltoihin (mormoniperheiden kirkon kehystämä maanantaiaktiviteetti):
Mini MTC
Lukekaa "mini lähetyssaarnaajat". Voitte luoda oman lähetyssaarnaajen koulutuskeskuksen ihan kuten Sam ja Lindsay!
Kirkko siis näyttää tätä nykyä ainakin USA:ssa tunkeutuvan koteihin voimakkaasti ja jollain tasolla odottaa vanhempien koulivan lapsistaan entistä tehokkaampia lähetyssaarnaajia. Ovatko nämä käytännöt rantautuneet kotisuomeen on toistaiseksi epäselvää. Missä ovat lasten oikeudet lapsuuteen ja uskonnonvapauteen kun mormonikultti rakentaa jäsenien kodeista lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksia. Tämä ei ole vapaasti elämästään päättävien, itsenäisten ja henkisesti tasapainoisten lasten kasvattamista. Tämä on äärimmilleen viritettyä miljöökontrollia, indoktrinointia ja aivopesua kotona, ympäristössä jonka pitäisi olla lapsille turvallisin paikka maailmassa.

MAP-kirkon jäseniin kohdistama painostus uusien jäsenten hankintaan on voimakasta ja alkaa jo kehdosta. Velvoittamalla jäsenensä käännytystyöhön kirkko kontrolloi jäsentensä ajankäyttöä, keskittää jäsenten ajatukset kirkon aihealueisiin sekä ohjailee jäsenten ja ulkopuolisten välistä kanssakäymistä näin ulottaen valtansa jäsenten vapaa-aikaan. Mormonikirkko on kultti, joka yrittää kontrolloita jäsentensä elämää ja ajatuksia hyvin kokonaisvaltaisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti