tiistai 28. toukokuuta 2013

Saatanan historia

Monille nykyuskovaisille paholainen, tuo pahamaineinen ihmisten sieluja helvettiin hamuava hirviö, on todellinen aktiivinen paha, joka yrittää jallittaa oikeaoppisia uskovia joka nurkan takana. Paholaisen evoluutio on kuitenkin historiantutkijoille hyvinkin tuttu ja aiheesta löytyy myös hyvää materiaalia Internetistä. Yksi aiheeseen perehtyvät dokumenttiohjelma on "The History of the Devil".


Antiikin juutalaisperinne ei tuntenut Jumalan vastavoimana tunnettua Saatanaa. Antiikin juutalaisuuden oppien mukaan ihmisten kärsimykset ja vastoinkäymiset johtuvat ihmisten tottelemattomuudesta, kyvyttömyydestä noudattaa Jumalan lakia ja ohjeita. Itsessään Vanhassa testamentissa ei ollut pahaa Saatanaa lainkaan vaan Saatana oli vain yksi Jumalan enkeleistä, joka teki sen mitä Jumala hänen käski tehdä. Kun Saatana Raamatussa ei siis ollut edes paha enkeli tai demoni, niin pahan Saatanan konseptin syntymää joudutaan etsimään muualta.

Kristinuskon hyvä-paha -dualismissa Jumalan vastavoimana tunnetun Perkeleen ensiaskeleet juontavatkin juurensa Zoroasterin opetuksiin. Zoroasterin perustaman Zarathustralaisuus oli ensimmäinen uskonto maailmassa, joka esitteli maailmankaikkeuden olevan jatkuva hyvän ja pahan taistelukenttä, jossa hyvä jumala ja paha jumala taistelevat vallasta. Zoroasterin mukaan hyvää jumalaa seuraavat palkitaan lopulta pääsyllä taivaaseen ja pahan jumalan valitsevat joutuvat synkkään helvettiin. Zarathustralaisuudesta tuli Persian virallinen uskonto Dareios ensimmäisen hallintokaudella ja uskonto levisi imperiumin kaikkiin osiin, myös Välimeren rannoille. Uudet ajatukset jatkuvasta hyvän ja pahan taistelusta löysivätkin tämän jälkeen hyvin nopeasti tiensä myös juutalaisiin teksteihin.

Todellinen pohjatyö kristinuskon voimakkaalle dualismille luotiin kuitenkin vasta Aleksanteri Suuren valloitusten aikaan valtakunnan hellenistisöintipolitiikan seurauksena osaksi paikallisia uskontoja. Hellenisöinnille ominaista oli luoda uusia uskontoja ja kultteja ympäri valtakuntaa sekoittamalla paikallisia uskomuksia ja kreikkalaista mytologiaa keskenään, osa-alue jota käsittelinkin jo kirjoituksessani "Oliko Jeesus todellinen?" Hellenisöinnin seurauksena myös Saatana koki merkittävän mudonmuutoksen kun kreikkalaisen panteonin kuolleiden valtakuntaa hallinnut Haades yhdistettiin Zarathustralaisuudesta juutalaisten omaksumaan pahaan jumalaan.

Myöhemmin kristinuskon kehittyessä paholaiseen ja helvettiin liitetään edelleen uusia ominaisuuksia kuten tuli, joka juontaa juurensa Jeesuksen puheissa mainittuun Gehennan laaksoon, paikkaan jossa mm. antiikin aikoina poltettiin teloitettujen rikollisten ruumiit. Tämän jälkeen Rooman adoptoidessa kristinuskon valtionuskonnoksi kirkko alkaa järjestelmällisesti liittää Saatanaan ominaisuuksia, jotka liittyivät tavalla tai toisella pakanajumaliin näin pyrkien määrittelmään pakanauskonnot saatananpalvonnaksi ja pahaksi.

Saatanan evoluutio noudattelee siis tarkkaan kulloisenkin ajan kristinuskon poliittisia tavoitteita kaataa kilpailevia uskomuksia. Konsepti, jonka Zoroaster esitteli maailmaan viidennellä vuosisadalla eaa on sittemmin pahemman kerran karannut lapasesta ja tätä ihmismielen konseptia vastaan taistelu onkin maksanut kristikunnan historiassa kymmenien ellei jopa satojen tuhansien ihmisten hengen erinäisinä noitavainoina ja uskonsotina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti