tiistai 12. joulukuuta 2017

Mormoneille #metoo -kampanja on vaikea pala

Viime viikkoina sosiaalisessa mediassa huomiota saanut #metoo -kampanja on mormoneille varsin vaikea pala purtavaksi. Aihe on luonnollisesti arkaluontoinen, ja heti alkuun on syytä korostaan, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole leimata kaikkia mormonimiehiä kuolaaviksi seksuaalisiksi ahdistelijoiksi. Valtaosa mormonimiehistä on luonnollisesti kunnollisia ja hyviä ihmisiä, eivätkä he ole syyllistyneet mihinkään laittomuuksiin. Suureen joukkoon ihmisiä kuitenkin mahtuu kaikenlaista säätäjää ja valitettavasti MAP-kirkossa vallitseva kulttuuri on otollinen väärinkäytöksille.

The Guardian kirjoitti marraskuun lopussa artikkelin kuinka hankala asia seksuaalinen ahdistelu mormonikirkossa on. Artikkelissa "Carol" kertoo mm. joutuneensa isänsä raiskaamaksi, koska kieltäytyi mormonitapojen mukaisesti menemästä kirkon todistuskokouksessa julistamaan puhujapöntöstä kuinka hän "tietää kirkon olevan totta ja Joseph Smithin olevan Jumalan profeetta." Oman lapsensa raiskauksen Carol kertoo isänsä perustelleen mormoniuskomuksella, jonka mukaan isäjumala kävi konkreettisesti paukauttamassa Marian paksuksi. Carolin tarinassa seksuaalinen väkivalta näyttäytyy hengellisenä vallankäyttönä.

Mormonikirkossa miehet ovat vallassa ja jotkin heistä käyttävät kirkon heille suomaa valtaa häikäilemättä omaksi edukseen. Kirkon korkeimmat johtajat ovat monissa puheissaan korostaneet olevansa Jumalan edustajia ja kuinka pappeushierarkian alimmilla tasoillakin olevien pappeusjohtajien sanaa tulee noudattaa kyseenalaistamatta. Kirkon pyhissä temppelitoimituksissa naista myös vannotetaan seuraamaan miestään, perheensä pappeusjohtajaa, yhtä kuuliaisesti kuin mies seuraa Jumalaa. Nainen alistetaan mormonikirkon uskonnollisessa narratiivissa jumalaksi korotetun miehensä vallan alle. Tämä epätasa-arvoinen valta-asetelma luo otolliset olosuhteet monelle kyseenalaiselle vallankäytölle perheissä ja seurakunnissa sekä altistaa erityisesti heikommassa asemassa olevat naiset ja lapset väkivallalle.

The Guardianin artikkelissa Carol kertoo kuinka kirkossa hänen isäänsä ei rangaistu millään tavalla kun hän nosti asian esiin. Carolin isä ei tunnustanut seksuaalista hyväksikäyttöä kirkon pappeusjohtajille, joten pappeusjohtajat nostivat kätensä pystyyn. Kirkon pappeusjohtajat totesivat, etteivät voi tehdä tapaukselle mitään ja jättivät sen "Herran haltuun." Tarinat, joissa uskonyhteisön johtajat peittelevät ja painavat villaisella mahdollisia hyväksikäyttötapauksia, ovat yleisiä. Jehovan Todistajille määrättiin marraskuussa kumulatiivisesti $4000 dollaria/päivässä sakkoa, kunnes tuovat oikeuteen asiakirjat, jotka paljastavat yhteisön tienneen hyväksikäytöstä, mutta ei ole toiminut lainedellyttämillä tavoilla. Elokuussa MormonLeaks julkaisi MAP -kirkon sisäisen 316 sivuisen raportin, joka listasi MAP-kirkossa tapahtuneet lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyneet oikeustapaukset USA:ssa vuodesta 1959 nykypäivään. MormonLeaksin julkaisemassa dokumentissa ei siis ollut mahdollisesti julkisuudelta piiloon jääneitä tapauksia lainkaan. En olisi lainkaan yllättynyt, jos mormonikirkon holveista löytyy paksuja kansioita vastaavista tapauksista vuosien varrelta, sillä MAP-kirkko kerää kaikista jäsenistään ja lähetyssaarnaajien kohtaamista ihmisistä tietoja jatkuvasti.

Mormonikirkko esineellistää naisen kehoa, mikä entisestään voimistaa kirkon miesten käsityksiä siitä, että heillä on oikeus naisen kehoon riippumatta naisen omasta tahdosta. Naisen tärkein ominaisuus kirkon siveyskäsityksen mukaan on neitsyys ennen avioliittoa, joka synnyttää automaattisen häpeäkierteen jos nainen kokee siveyttään loukkaavaa seksuaalista häirintää. Pelko leimautumisesta epäsiveäksi ja/tai epäpuhtaaksi estää naisia kertomasta kokemastaan ahdistelusta tai mahdollisesti jopa suoranaisista raiskauksista. Ilmapiiri on luonnollisesti otollinen ahdistelijoille kun riski kiinnijäämiseen pienenee. Puhutaan mormonikirkossa vallitsevasta raiskauskulttuurista, jossa uhrit vaikenevat kohtaamistaan ongelmista kirkkoyhteisön sosiaalisen paineen alla ylläpitääkseen omaa itsetuntoaan ja imagoaan yhteisössä. Ongelmaa ei helpota mormonikirkon ohjeistus avun pyytämisestä oman seurakunnan piispalta, joka on luonnollisesi mies ja saattaa jopa olla ahdistelijan hyvä ystävä. Seurakuntien johtajilla ei useinkaan ole tarvittavaa koulutusta kohdata uhreja ja heidän antamansa neuvot voivat joissain tapauksissa jopa pahentaa tilannetta jos he esim. antavat ohjeita kuinka uhrin tulisi vain antaa anteeksi ja jatkaa elämäänsä, jolloin trauman käsittely jää kokonaan avuttomaksi itsensä tuntevan uhrin yksin tehtäväksi.

Utahissa mormonikirkossa vallitseva naisia esineellistävä ja alistava kulttuuri elää luonnollisesti voimakkaimpana. Mormonikulttuuriin liittyvien ongelmien vakavuudesta malliesimerkin tarjoili viime keväänä oikeuden tuomari Thomas Low tuomitessaan entisen mormonipiispan raiskauksesta. Lukiessaan tuomiota Thomas Low tuli tokaisseeksi, että raiskaukseen syyllistynyt Keith Robert Vallejo on "erityisen hyvä mies...mutta toisinaan hyvätkin miehet tekevät pahoja asioita." Tuomari Lown sanat viestivät kuinka vakaviakin miesten tekemiä rikoksia ollaan valmiita ymmärtämään mormonikulttuurissa uhrien kustannuksella. Tietoja vastaavanlaisista tapauksista, joissa uhreiksi joutuneita naisia vähätellään ja heidän kokemaansa väkivaltaa yritetään mitätöidä, on kantautunut korviini myös suomalaisen mormoniyhteisön piiristä. Vaikka ongelma on Utahissa voimakkainta niin se koskettaa myös paikallisella tasolla suomalaisia mormoneja, joskaan ongelman laajuudesta Suomessa ei ole selkeää kuvaa.

MAP-kirkossa epätasa-arvoinen valta-asema altistaa vallan väärinkäytölle. Jäsenten uskoessa kirkon olevan täydellinen, jota monesti olen kuullut jäsenten sanovan, on ongelmiin puuttuminen hyvin hankalaa, koska "täydellistä ei tarvitse muuttaa." Ongelmat MAP-kirkossa ovat siis suoraa seurausta täydelliseksi mielletystä patriarkaalisesta valtarakenteesta, jota jäsenten ei ole lupa kyseenalaistaa. Vallan uusjakoa kirkossa todellakin tarvittaisiin, mutta vallan saatuaan kirkon johtajat tuskin ovat siitä valmiita luopumaan. En siis valitettavasti näe kovin merkittäviä edistysaskelia asian suhteen lähitulevaisuuden horisontissa. MAP-kirkko on jämähtänyt pahasti menneisyyteen ja jatkaa olemassaoloaan vailla tahtotilaa kipeästi tarvittaviin uudistuksiin.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

3HO

Healty, Happy and Holy Organization (3HO) on kundaliinijoogalla henkisyyttä tavoitteleva liike, joka näyttää levineen myös Suomeen. Liikkeen suomalaisen verkkosivun mukaan kyseessä on Yogi Bhajan vuonna 1968 Kanadassa ja seuraavana vuonna Yhdysvallosisa perustama liike, jonka tavoitteena on "opettajien luominen." Liikkeen omilla sivuilla antaman positiivisen kuvan varjopuolelta löytyy kuitenkin vähemmän kaunista nähtävää ja liike on noteerattu mm. Steven Hassanin haitallisia uskonyhteisöjä käsittelevällä Freedom of Mind -sivustolla, jossa Hassan toteaa tarjonneensa terapiaa kymmenille liikkeestä irtaantuneille. Myös amerikkalainen Cult Education Insitute noteeraal 3HO:n omilla sivuillaan. 3HO itse väittää olevansa osa sikhiläistä uskontoa ja englannikielinen wikipedia toteaa liikkeen olevan sikhiläinen lahko, vaikka muut sihkiläiset eivät muutamien netistä löytmieni kommenttien mukaan 3HO:ta sikhiläiseksi tunnusta.

3HO perustaja Yogi Bhajan kuoli vuonna 2004 jättäen jälkeensä vauraan yritysimperiumin ja kosolti varallisuutta. Liikkeen omistamiin yrityksiin kuuluvat mm. Golden temple natural foods ja Akal Security, joka on nykyään yksi yhdysvaltojen suurimmista yksityisistä turvallisuusalan yrityksistä. Johtajan kuoleman jälkeen, kuten niin monissa muissakin kulteissa, on alkanut valtataistelu siitä mikä taho saa määräysvallan valtavalle omaisuudelle ja tuottoisiin turvallisuusbisneksiin. Santa Fe Reporter -lehden artikkelissa käydään läpi asiaan liittyvää oikeustaistelua. Artikkelissa kerrotaan myös liikkeen johtoon kuuluneen henkilön sotkeutuneen 20 tonnin marihuanaerän salakuljetukseen ja laittomien aseiden hankintaan. Syytetty auttoi lopulta poliisia paljastamaan salakuljetusringin ja välttyi näin itse tuomiolta, mutta jatkoi tapauksen jälkeen edelleen 3HO:ssa kundoliinijoogaopettajana.

Bhajaniin kohdistui myös syytöksiä seksuaalisista hyväksikäytöistä sekä liikkeestä irtautuviiin kohdistuvasta väkivallasta ja uhkailusta. Liikkeestä irtautuneet kertovat liikkeen olevan petosta ja sen toimissa olevan kosolti ongelmia. Yksi kommentoija mainitsee kuinka liikkeen kouluttamien joogaopettajien edellytetään allekirjoittavan sopimuksen, jonka mukaan he lahjoittavat osan saamistaan joogamaksuista 3HO:lle. Jos väite pitää paikkansa niin kyseessä on hyvin tuottoisa varojenkeruumenetelmä, jossa ensin koulutetaan joogaopettajia, arvatenkin maksua vastaan, ja sen jälkeen yritetään velvoittaa heidät luovuttamaan osan omista ansioistaan emo-organisaatiolle. Järjestelmä on verrattavissa monien taloudellisesti jäseniään hyväksikäyttävien pyramidihuijausten ja uskonnollisten yhteisöjen menetelmiin.

Pintapuolisten Internetissä saatavilla olevien tietojen perusteella luokittelen 3HO -liikkeen new age kultiksi, jonka rakkautta ja ystävyyttä huokuvan pintamaalin alta paljastuu ihmisiä vähintäänkin taloudellisesti hyväksikäyttävä organisaatio.